Irlanninsusikoirilla esiintyviä sairauksia

Seuraavassa on esitelty muutamia sairauksia, joiden riskiryhmään irlanninsusikoira kuuluu.

Portokavaalinen shuntti

Portokavaalinen shuntti on kohdussa elämäänsä aloittavalle sikiölle normaali ilmiö. Shuntti on sikiön maksan kiertävä verisuoni tai –suonisto. Ennen syntymää emän maksa hoitaa myös sikiön maksan tehtävät joten silloin shuntista ei tietenkään ole haittaa sikiölle.

Kun pentu on syntynyt ja napanuora katkennut, on shuntin hävittävä jotta pennun maksa voi aloittaa veren puhdistustyöt, kun emon maksa ei sitä enää tee. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Tällöin pennun suolistosta peräisin oleva ”likainen” veri kiertää maksan ja joutuu näin puhdistamattomana keskushermostoon ja muualle elimistöön. Tämä voi aiheuttaa pennun elimistöön myrkytystilan, joka voi johtaa kuolemaan. Myös muunlaisia oireita voi esiintyä riippuen shuntin sijainnista ja vakavuusasteesta.

Valitettavasti näyttää siltä, että portokavaalinen shuntti on perinnöllinen irlanninsusikoirilla. Sitä esiintyy toisissa sukulinjoissa enemmän kuin toisissa.

Pennut voidaan shunttitestata ennen luovutusta. Eläinlääkäri ottaa pennuista verinäytteet paaston jälkeen sekä tuhdin, proteiinipitoisen aterian jälkeen. Näytteistä tutkitaan sappihappoarvot ja niiden perusteella voidaan päätellä onko pennuilla shuntti.


Silmäsairaudet

Kuten monilla muillakin roduilla, myös irlanninsusikoiralla esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia.

Yleisin koirilla esiintyvä silmäsairaus on PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma. Irlanninsusikoirilta on löydetty nk. generalisoitunutta PRA:ta  eli sairauden muotoa jossa surkastuma alkaa verkkokalvon reunoilta ja etenee keskiosaa kohti. Sairaus ilmenee yleensä jo alle vuoden ikäisellä koiralla ja se sokeuttaa tämän noin 2-3 ikävuoteen mennessä.

Tapauksia on ollut ainakin Englannissa, Ruotsissa ja USA:ssa. Suomesta ei ole löydetty yhtään perinnöllistä PRA.ta sairastavaa irlanninsusikoiraa.

Toinen irliksillä esiintyvä silmäsairaus on perinnöllinen harmaakaihi eli HC. Tämä on eri asia kuin tavallinen harmaakaihi (katarakta) joka ei siis ole perinnöllinen.

Suomesta on joitakin vuosia sitten tavattu yksi mahdollinen HC-tapaus mutta varmaa diagnoosia siitä ei pystytty tekemään.


Sydänsairaudet

Irlanninsusikoiralla ehkä yleisin sydänsairaus on dilatoiva kardiomyopatia (DCM). Tässä sairaudessa sydänlihassolut ovat menettäneet supistumiskykynsä eikä sydän enää pysty pumppaamaan verta tarpeeksi elimistölle. Dilatoivaan kardiomyopatiaan sairastuvat yleensä keski- ja suurikokoisten rotujen keski-ikäiset urokset, mutta toki myös nartuilla ja muunkokoisilla ja -ikäisillä koirilla sairautta esiintyy.

Oireina DCM:ssa ovat  liikunnan sietokyvyn heikkeneminen, hengenahdistus, yskä, ruokahalun huonontuminen sekä painon putoaminen. Koiralla voi myös olla vatsan turvotusta johtuen vatsaonteloon kertyneestä nesteestä.

Eläinlääkäri voi todeta sairauden ultraäänen, EKG-käyrän sekä röntgenkuvauksen perusteella. Lääkäri myös määrää tarvittavan lääkityksen.

Kardiomyopatian lisäksi irlanninsusikoiralla voi esiintyä myös muita sydänsairauksia kuten esimerkiksi läppävikaa, aortan ahtaumaa tai sydämen vajaatoimintaa.


Syöpä

Syöpä on jokseenkin tavanomainen vanhenevalle irlanninsusikoiralle. Syöpää voi toki esiintyä myös nuorella koiralla, mutta useimmiten ikääntyvällä koiralla.

Syövän syntyyn vaikuttavat monituiset tekijät (perinnöllinen alttius, ympäristötekijät jne.), joten sen syytä on lähes mahdoton selvittää.

Syövästä on lukuisia eri muunnoksia, kuten luu-, imusolmuke-, keuhko- ja haimasyöpä. Luusyöpä on näistä yleisin irlanninsusikoiralla.

Mahalaukun kiertymä

Mahalaukun kiertymää esiintyy tavallisimmin suurilla koirilla, joilla on syvä rintakehä. Irlanninsusikoira kuuluu tähän riskiryhmään.

Kiertymistä edeltää kaasun kerääntyminen mahalaukkuun.. Laajentunut mahalaukku kierähtää akselinsa ympäri.

Koira on yleensä hyvin rauhaton, se läähättelee ja yrittää oksentaa tuloksetta. Suusta saattaa tulla sylkeä ja vaahtoa, mutta ei mahansisältöä.  Vatsa voi olla turvonnut kylkikaaren takaa.

Mahalaukun kiertymä vaatii todella pikaista lääkärin hoitoa. Jos apua ei saada ajoissa, koira menehtyy. Onkin syytä hakeutua lääkärin hoitoon heti jos epäilee mahalaukun kiertymää.

Hoitona on ensiksi shokkihoito sekä kivun ja paineen lievittäminen. Tämän jälkeen koira voidaan leikata. Maha kiinnitetään kirurgisesti vatsaontelon seinämään.

Koiran tila on kriittinen useita päiviä leikkauksen jälkeen. Kiertymä uusii herkästi.

Kiertymän sairastanut koira on erikoisruokavaliolla lopun ikänsä.

Kiertymän syntymistä voidaan yrittää välttää monilla keinoilla:

Ruoka ja juoma tarjoillaan sopivan korkuisesta ruokakuppitelineestä. Näin mahalaukkuun menevän ilman määrä saadaan pysymään pienenä.

Ruokinnan ja lenkkeilyn väliin on jäätävä aina vähintään kaksi tuntia aikaa! Tämä koskee siis ruuan antamista sekä ennen että jälkeen lenkin. Myös kaikenlainen riehuminen ja kiihtyminen ennen ja jälkeen ruokailun on kielletty.